Tiedon hankinnan lopputulos on yleensä suhteessa yhteiskunnan vallanjakoon. Järjestöt ja viranomaisten toimielimet ovat esillä suuremmassa suhteessa kuin vapaaehtoissektori.

Esimerkkejä

Anna kuunneltavaksi tallenteita kaupallisen ja julkisen alan ajankohtaisohjelmista. Pyydä osallistujia huomaamaan mistä tiedot ovat peräisin ja ketä haastatellaan aiheeseen liittyen.

Kysy osallistujilta mistä suurin osa informaatiosta on peräisin ja luetteloi lähteet taululle (raportit, hallituslähteet, poliisin raportit, tutkijat, toimittajat, asianajajat, jne).

Voit huomauttaa että työväenluokan kansalaisien, työttömien, nuorten, lasten, maahanmuuttajien ääni on harvinaisempaa tiedotusvälineissä, vaikka he olisivatkin uutisten aiheina. Kuitenkin, vaikka hallituksessa istuvat edustavat vain pientä osaa väestöstä, ovat heidän näkemyksensä laajemmin esillä. (Katso kuva).

Tuloksena on vallitsevan ajattelutavan vahvistamuminen.

Palaa edelliseen lähteitä käsittelevään harjoitukseen. Pyydä osallistujia luetteloimaan kaupallisille lähteille vaihtoehtoisia lähteitä, joitka tarjoavat tietoa samasta aiheesta, mutta eri näkökulmasta. Jaa moniste vaihtoehtolähteistä ja keskustele osallistujien kanssa.

Lopuksi

Kysy osallistujilta mitä he odottavat median tietotarjotarjonnasta. Merkitse muistiin fläppitaululle. (Kouluttaja voi auttaa laittamalla esim: tarkkuus, tasapaino, oikeudenmukaisuus)

Kysy osallistujilta, mitä taitoja tarvitaan hyvältä tutkijalta.

ENGLANTI 103: SOURCES OF INFORMATION

SAKSA 140: Im Fokus der Medien – Macht und Repräsentation

Huone ja tuoleja, studio

Äänityksiä uutisista kaupallisista ja epäkaupallista radioisa, äänentoistolaitteet.

Fläppitaulu ja tusseja

On syytä lyhyesti palata määritelmään yhteisömedia ja huomauttaa, että yhteisöradio katsoo, että henkilöt, jotka elävät erityistilanteissa, ovat todellisia asiantuntijoita.

» Tiedon lähteet - Kolmio.pdf

Creative Commons